Kåʹllj-njargg historjja: kuätt sääʹm deportatsijj leä ǩeʹttem "etnilaž kåʹrtt" jõnn-vuâlggam peäʹl

Kåʹllj-njargg, strateglaž tärkež da ainutlaatâž kuäʹđpeäl Ruõšš da Suõmmâl räʹjjpeäʹl, leä šeertt muättam väʹrssam aaʹlnn, eres sääʹmid. Mut historjjas leä iõđ jääʹnn peivvaž — sääʹm deportatsij da evakuatsij Sovjetsoyoz äʹlkk. Tõt ij äʹln väʹljj sääʹmid eällim peäʹl, mut leä oummu sisteemlaž rušifitserum da väʹrssam aaʹlnn väʹssanem politiik, main sij väʹreǩeäʹvv säʹsttâm kulttuur da identiteett.

 

Tõõvvääʹlǧǧem ja rušifitserum: kuätt Sovjet leä väʹssõõttâm sääʹmid

 

1940-lovo räʹjjeǩeäʹl, Laplaand sõnn (1941-1944) äʹlkk, Sovjet väʹljj kontrol da ǩeäʹlss sääʹm lijjai redistributsij. Sij peljâm, et sääʹm lijjai väʹljj Suõmmâl lijjai kuäʹđǩed, da tõn vuʹǧǧ sääʹm-naaʹl puäʹtte evakuatsij da deportatsij. Kuäʹssem sääʹm lijjai puäʹtte väʹreǩeäʹvv räʹjjep muuʹt kuäʹđpeäl Sovjetsoyoz peäʹl, da sij kuäʹđpeäl — tõnrotum äʹln muättam laagerijd da siillid peäʹl.

 

Rušifitserum da etnilaž identiteett jõnn-vuâlggam

 

Tõt deportatsij ij leä äʹln tõnrov — tõt leä oummu stuorrâžžâm politiik, mii "jõnn-vuâlggam" etnilaž koostâh da "liittâm" väʹrssam aaʹlnn sovjetlaž identiteetij peäʹl. Sij peljâm "vaaraa" koostâh da "truvvâm" kulttuurlaž eresvuõttâž, mii väʹljj "vaaraa" staatlaž ühttõõzz. Sääʹm traditsiõnâl vuäʹsssteerij tõnrotum, kuäʹđpeäl väʹssanem — tõt leä väʹljj stuorr sääʹm kulttuur da identiteett väʹssanem peäʹl.

 

Mut tät politiijja ij looʹttâm deportatsij peäʹl — 1950-lovo räjjep sij väʹljj rušifitserum:  

- Rušâ ǩeäʹl škooulâst — sääʹm ǩeäʹl leä kielâm.  

- Traditsiõnâl vuäʹsssteerij tõnrotum — čõõǥǥân raʹđđedålged, pueʹnnâm, käʹmddâm väʹssad.  

- Staatlaž struktuur — sij "liittâm" sääʹmid sovjetlaž sistemm peäʹl.

 

Historjj jääʹnn-vuâlggam: vasttâm peäʹl jääʹm

 

Tät leä ǩeʹttem näʹtt, kuätt täʹbbe Ruõšš politiijja leä jääʹnn Sovjet äʹlkk strategijj:  

- Rušifitserum — ǩeäʹl da kulttuur väʹssanem.  

- Vuõʹđđ da lʹgott ij-teâđ — sääʹm-naaʹl ij pueʹtte oskku.  

- Statistika — sij "väʹssad" lugkõõzz.  

 

2020-lovo kuärrǩeäʹzz:  

- Sääʹm-vuäʹsssteerijtõõzz leä väʹreǩeäʹvv.  

- Kulttuurlaž pueʹccam leä dekoratiivlaž.  

- Kuäʹssem sääʹm lijjai puäʹtte räʹjjep kuávpuid "kåʹllj peäʹl".  

 

Looʹtttõõzz: "Jääʹnn-jienʼted"   "Sij jääʹnne jienʼted, mut mijjim muʹnne — tõt leä genotsiij, kåʹtt ij äʹln verr, mut sistemm peäʹl."

Loppeʹttmešt: repressijid jääʹmmvuõđ da täʹbbeǩ päʹrnn ǩeʹrjjad kuõʹddpeällsiz naaʹliz

Sääʹm da muu kuõʹddpeällsiz naaʹlid deporteerum Sovʹvetim Sojuzim leä tärkež istorijlaž peäʹlǧǧ Kola vuäʹnnsuõnn da kåʹdd Ruõššas. Tät traaglaž istorij laaʹstõõzz, što russifi kaaʹttem, kontroll da etnijlaž koostâh liõkkõõzzem leä pitkâäigâliž šliâ đââʹjest. Pääʹrnn, main kuõʹddpeällsiz naaʹlid Ruõššast štoottâl, kuäʹđǩõõzz kulttuur, jääʹnn da traditsijid sääʹstt, leä rezulʹtâtt kavvem- da kuõʹskempeäʹlǧǧ vuõʹss vuäʹssneiʹvid, main räʹhttõõzz etnijlaž kaart liõkkõõzzem. Vähâlisnaaʹlid, kååʹtt pueʹtted Ruõšš väʹlddsuõđ peʹlljân, štoottâlâd, što nijdd identiteet da kulttuurlaž jääʹmmvuõđ leä vaaramst.

Täʹbbeǩ politikk Ruõšš liiʹvv tät peäʹlǧǧ, ij jättâm mäʹhtt kuõʹddpeällsiz naaʹlid, ko sääʹmid, istorijlaž muʹsttõõzz da kulttuurlaž simbolijd sääʹstt. Mii peäccam muʹsttõõđ täid istorij oppâid da ij jieʹlled väʹldded uʹccid vuäʹssneiʹvid, tastko kulttuurlaž jääʹmmvuõđ da identiteet vähâlisnaaʹlid leä ij eeʹk kuäʹss naaʹlid jiõŋŋân, de leä-uv kåʹdd diversiteet sääʹstt, kååʹtt liiʹvv Ruõšš.