Ääʹjjmuš sijdâd Lappiijst: Tääuʹjji ǩeʹrjj, mii ij kun jieʹllâm kuolmmâd

Lappiij ij leä jääuʹmäänn, ij leä peljâm tälvv pirr. Taat leä muorâb, kii leä täʹlvv eellimist, stooorij da ääʹjjmuš tääuʹjji olmij vierrâid, kõõzz Tääuʹjji ǩeʹrjj ij leä "rääjj", mut maailm siʹdd. Da taat leä oudd tiõđ, mii 2024. ǩeäʹss Kola arkeologijlaž ekspedicij (RAN) puäʹttâm.

Oudd tiõđ: nelji ääʹjjmuš sijdâd Kola-laaksooʹst

Tälvv-2024 ǩeäʹss tiõđâr puäʹttii nelji uuʹđ sijdâd, kõõzz sij leä jieʹllâm kååʹdd- da bronza-äigi lõõǥǥ (3000–2000 p.Kr.). Taat puättâd, ete tääuʹjji ǩeʹrjj räkkam pirr leä jieʹllâm olmui jo ääʹjjeb ko Eurohp laaʹddõs kultuur siʹdd leä jieʹllâm.

• 5 ǩeällsaž siiddâd da 6 eellimmuštâlmâd leä jieʹllâm kuälmâ ǩeäʹss algg.
• Drozdovka-laaksooʹst leä jieʹllâm ääʹjjmuš kååʹdd-äigi eellimmuštâlm (5000 p.Kr.), suu pirr leä jieʹllâm-õk sääʹm veäʹǧǧ.
• 22 000 artefakt — kååʹdd värkk da keraamik.

Gresbaken-kultuur: ääʹjjmuš ingenijerlaž tehhâm

Gresbaken-kultuur sijdâd Kola-laaksooʹst leä eres tiõđ. Taan kultuurist eellimmuštâlm leä ovaalâž da nelikulmiooʹžž, kõõzz leä kueʹhtt oččad da čuârrv sajij poolst — tehhâm, kõõzz olmai puättii eelli tälvv pirr. Taat kultuur ääʹlǧǧ Varanger-fjordâst (Norggj) da puättâd, ete ääʹjjmuš olmai leä jieʹllâm stuorr käʹvdd Barents-merr da laaksooʹid vierr.

Kanajärvi: kååʹddpääʹhhi siʹdd, kost maailm leä jieʹllâm

Kanajärvi-st (kost leä stuorr kååʹddpääʹhhi kompleks) arkeologij puättâd uuʹđ muštâlmâid. Tääuʹjji ǩeʹrjj ij leä jääuʹmäänn peljâm muorâb — taat leä pyerr kååʹdd, eellimmuštâlm, värkk da mifij siʹdd.

Mikš taat leä tärkee?

• Taat puättâd, ete tääuʹjji ǩeʹrjj olmai ij leä "primitiivlaž" — sij leä jieʹllâm äʹlǧǧub kultuur da tehhâm.
• Sij leä luäđđâm tääuʹjji identiteett, mii leä täʹbbe jieʹllâm.
• Suojjâm da jurddâ taid muštâlmâid leä mij oummu vierr.

"Barents Initiative" mõõttâ: mij puättâm kuullâd ääʹjjmuš ǩeäll. Jis mij ij suojjâm taid kååʹdd, eellimmuštâlmâid da jäljij, tõʹst puättâd jieʹlled ij-arvvuõhttem poolst.